NĂ€in on pentujengin tĂ€yttĂ€mĂ€ ihana kesĂ€ haikein mielin saatu meidĂ€n osalta (loppusiivosta ja aitojen purkamista vailla) pÀÀtökseen ja pentujen elĂ€mĂ€ uusissa kodeissa on pÀÀssyt hyvÀÀn alkuun. Ihania uutisia on tullut kaikilta, osalta jo viikon varrelta, osalta vasta aivan alkumetreiltĂ€. Kaikki pennut ovat kotiutuneet hienosti. Joka kerta tĂ€ssĂ€ kohden on haikeakin mieli, nuo pienet luottavaiset kirkassilmĂ€iset lapsukaiset vievĂ€t joka kerran pienen palan sydĂ€mestĂ€ni mennessÀÀn. Samalla mieli on niin kiitollinen siitĂ€ miten upeat uudet kodit kaikilla on ja tiedĂ€n kuinka nuo pienet sydĂ€men valtaajat rakentavat pesĂ€n uusien ihmisten sydĂ€miin. LĂ€mmin kiitos taas Pirjolle suuresta työstĂ€ minkĂ€ pentujen kanssa olet tehnyt sekĂ€ rakkaudesta ja hellĂ€stĂ€ hoivasta mitĂ€ pennut on saaneet. Ja toki Lilylle upeasta urakasta. ”Sen mitĂ€ etsin löysin korvasi takaa, (siitĂ€ kohdasta, jonka rapsuttaminen Sinusta tuntuu makeimmalle) kainalokuopastasi, kostean kirsun töytĂ€isystĂ€, malttama...
Pitkin viikkoa on hiukan haikein...ja myös iloisin mielin sanottu heippoja pennuille jotka ovat lĂ€hteneet kohti uusia koteja. Alkaa tuntua todella tyhjĂ€lle kun nyt on enÀÀ kolme jĂ€ljellĂ€, Heppu, Armas ja Utu. Toisaalta, vauhti kiihtyy...joten ehkĂ€ se kompensoi tilannetta. Etenkin Armas on selkeĂ€sti apinoiden sukua ja nĂ€ppĂ€rĂ€sti kiipeÀÀ verkkoa ylös, on sitĂ€ mieltĂ€ ettĂ€ aidat on turhia kapistuksia. TĂ€ssĂ€ vielĂ€ Lila mukana unilla juuri ennen lĂ€htöÀ. Armas mietteliÀÀnĂ€ ettĂ€ missĂ€s kaikki pelikaverit on Heppu taitaa samoja mietiskellĂ€, ihan yksin sai pitÀÀ lelun Tiikeriemon hoiviin on hyvĂ€ kĂ€pertyĂ€ nukkumaan VĂ€hĂ€n piti Utun ja Armaksen lelusta taistella Heppu jo veteli hirsiĂ€ đŽ Uusista kodeista on tullut ihania viestejĂ€, matkat on menneet hyvin, pieniĂ€ vinkumisia toki vĂ€liin ollut, mutta suht reippain mielin on pentujengi matkannut autossa. Uusiin koteihin ja perheenjĂ€seniin on tutustumiset sujuneet myös asiallisesti ja reippaina on opeteltu uusia taitoja.
Pentuja on ruvennut tupsahtelemaan pentulaatikon laidan yli, eli siirto isompaan tilaan alkaa olla kÀsillÀ. TÀnÀÀn oltiin ekaa kertaa ulkona jonkin aikaa. Kohtuullinen tuuli hÀmmÀstytti pentuja, ne nuuhkailivat kuonot pystyssÀ tuuulen tuomia tuoksuja. Suurin osa pysyi alustalla ja ihmetteli, muutamat kiertelivÀt hiukan maton ympÀrillÀ. Musta poika lÀhti mÀÀrÀtietoisesti samantien seikkailulle (tosin eksyi sireenipensaan juurelle jossa sitten tulikin ÀitiÀ ikÀvÀ) Nyt kaikilla on vÀrkÀtty omalla vÀrillÀ tupsut pantaan, niin kuvista erottaa helpommin kuka kukin on. TÀnÀÀn oli myös suuri pÀivÀ pentujen elÀmÀssÀ, ne saivat ekaa kertaa maistella oikeaa lihaa. (jauhelihaa jossa on sekoitettuna munankeltuaista) Kaikille evÀs maistui tosi hyvin, muutamat meinasi viedÀ Pirjolta sormet mukana... Annos oli nyt vain "sormustimellinen" -eli tarkoitus vain hiukan maistaa, ei vielÀ olla kunnon ateria. LÀhipÀivinÀ mÀÀrÀÀ aletaan pikkuhiljaa nostaa, varoen, totuttaen mahaa uudenla...
Kommentit
LÀhetÀ kommentti